SERITATYÖ – Ihmisyyden äärellä 

Ongelmallinen tai pakonomainen seksikäyttäytyminen on seksikäyttäytymistä, josta on henkilölle itselleen haittaa tai vahinkoa. Ongelmallisesta tai pakonomaisesta seksikäyttäytymisestä käytetään myös nimityksiä seksiriippuvuus, seksiaddiktio tai addiktoitunut seksikäyttäytyminen. 

Ongelmallisessa tai pakonomaisessa seksikäyttäytymisessä seksiin liittyvä käyttäytyminen tai sen jatkuva ajatteleminen voi hallita elämää liikaa ja vaikuttaa moniin eri elämän osa-alueisiin, esimerkiksi hankaloittaa arjen toiminnoista suoriutumista. Ongelmallinen tai pakonomainen seksikäyttäytyminen ei juurikaan tuota iloa ja nautintoa, kun taas terveellinen ja tasapainoinen seksikäyttäytyminen tuo elämään iloa, nautintoa, mielihyvää ja läheisyyttä. 

Ongelmallinen tai pakonomainen seksikäyttäytyminen voi aiheuttaa ahdistusta, masennusta, häpeää tai muita vaikeita tunteita.  

On syytä huomioida, ettei erilaiset seksin tekemisen tavat tai pornon katsominen ole ongelmallista, vaan ongelmalliseksi voi muodostua suhde niihin. Biologinen tarve ei ohjaile ongelmallista tai pakonomaista seksikäyttäytymistä. Ongelmallisessa tai pakonomaisessa seksikäyttäytymisessä on voinut syntyä niin kutsuttu riippuvuussuhde, jonka lopettaminen voi olla vaikeaa yrityksistä huolimatta.  Riippuvuuteen voi liittyä psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia tekijöitä. Käyttäytymisen taustalla voi olla tarve hakea hyvää oloa tai lievittää pahaa oloa tietyn toiminnan avulla. Taustalla voi olla myös elimistön ja aivojen sopeutuminen riippuvuuteen, tai tilanteita, jotka ylläpitävät ja vahvistavat riippuvuuskäyttäytymistä. 

Epäedullisia ja haittaa tuottavia ajatus- ja toimintamalleja on mahdollista muuttaa, ja toimivia ajatus- ja toimintamalleja on mahdollista vahvistaa. Näiden avulla voidaan vahvistaa tasapainoista ja terveellistä seksikäyttäytymistä ja tukea omaa hyvinvointia. 

Hyödyllisiä linkkejä:

• Hall, P. 2019. Koukussa seksiin. Helsinki: Bazar.  

• Päihdelinkki, 2026. Apua seksi- ja pornoriippuvuuteen -tehtäväkirja. Apua seksi- ja pornoriippuvuuteen -tehtäväkirja 

• Minja Lappalainen, Seritatyö, 2023. Menetelmäopas seksuaalisten rajojen tunnistamisen ja vahvistamisen tueksi. Menetelmäopas – SERITATYÖ   

Ammattilaisille edellisten lisäksi:

• Välitä! Setlementti Tampere ry, 2022. Miten kohdata nuoria, jotka ovat syyllistyneet tai saattavat syyllistyä seksuaaliseen väkivaltaan, Opas ammattilaisille ja auttajille Valita-nuorten-hanke-_OPAS_lopullinenPIENI.pdf 

CSAM (child sexual abuse material) 

CSAM tulee englannin kielen sanoista child sexual abuse material. Suomeksi sillä tarkoitetaan lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa esittävää tai dokumentoivaa materiaalia. Termit lapsiporno tai lapsipornografia ovat harhaanjohtavia, eikä näitä tule käyttää. CSAM ei ole pornografista aineistoa, vaan materiaalia, joka liittyy lapseen kohdistuneeseen seksuaaliväkivaltaan. 

CSAM-materiaali voi olla kuvia, videoita, livestriimauksia ja kaikkea muuta, myös tekoälyllä tuotettua tai muokattua kuvamateriaalia. Materiaali voi kuvastaa seksuaalista toimintaa, tai näyttää lapsen seksualisoituna tämän ollessa osittain pukeutuneen tai alasti​.   

CSAM-materiaalin hallussapito ja tarkoituksella hankittu pääsy aineistoon on kriminalisoitu (Rikoslaki, luku 20). 

Muu suostumukseton materiaali 

Image-Based Sexual Abuse Material (IBSAM) tarkoittaa kuva-, video- tai muuta visuaalista materiaalia, jota käytetään henkilön seksualisoimiseen, nöyryyttämiseen, häirintään tai hyväksikäyttöön ilman hänen suostumustaan.  

Haitallisella tai suostumuksettomalla synteettisellä medialla tarkoitetaan tekoälyllä luotua tai manipuloitua visuaalista materiaalia. Materiaali voi olla erittäin uskottavaa, mutta täysin väärennettyä sisältöä ilman heidän suostumustaan. Tällaista materiaalia voi olla tehty esimerkiksi deepfake-, face swap ja nudify-työkaluilla. Työkaluilla luoman materiaalin aiheuttama haitta ja kärsimys ovat todellisia. Tekoälyn luoma sisältö ei ole aina helposti tunnistettavissa, joten kriittinen medialukutaito on tärkeää. 

Taustatekijät  

Laittoman kuvamateriaalin käyttö ei tapahdu itsekseen. Useat erilaiset tekijät tai yllykkeet voivat johtaa laittoman kuvamateriaalin käyttöön.  Mahdollisia taustatekijöitä on havaittu olevan omat henkilökohtaiset ominaisuudet, tunteet, arvot, ihmissuhteet sekä seksuaaliset kiinnostuksen kohteet.  Myös arjen rutiineihin liittyvät tekijät, sosiaalinen ympäristö, päihteidenkäyttö tai traumaattiset elämäntapahtumat voivat olla vaikutteisia laittoman kuvamateriaalin käyttöön.  

Näiden tekijöiden tunnistaminen voi auttaa ymmärtämään omaa toimintaa ja helpottaa kuvamateriaalin käytöstä irrottautumista.  

Vaikutukset 

Laittoman kuvamateriaalin käyttö on haitallista sekä sen käyttäjälle, että materiaalin lapsiuhrille. Käyttöä voi olla vaikea lopettaa, koska vahvan seksuaalisen materiaalin katseleminen vaikuttaa yleensä monin tavoin. Sen lisäksi, että materiaalin käyttäminen on laitonta, voi väkivaltaisen materiaalin käytöstä olla useanlaisia kielteisiä seurauksia käyttäjälle, kuten sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemistä, vaikeudet arjen toimintojen suorittamisessa tai vaikeita tunteita ahdistuksesta häpeään. Lisäksi laittoman kuvamateriaalin käyttö voi vaikuttaa kielteisesti käyttäjän ajatuksiin, asenteisiin ja käyttäytymiseen.   

Laittoman kuvamateriaalin käyttö voi aiheuttaa monenlaisia kehon tunteita, kuten kiihottumista, vaikka tietää materiaalin katsomisen olevan väärin. Laittoman kuvamateriaalin käytöstä on mahdollista irrottautua.  

Hyödyllisiä linkkejä

• Mielenterveystalo, 2026. ReDirection – Laittoman kuvamateriaalin käyttäjän omahoito-ohjelma / suomi, englanti https://www.mielenterveystalo.fi/fi/egenvard/redirection-egenvardsprogram-anvandare-av-overgreppsmaterial  

• Seritatyö, Menetelmäopas seksuaalisten rajojen tunnistamisen ja vahvistamisen tueksi Menetelmäopas – SERITATYÖ

• Rikoslaki, 20 luku Rikoslaki | 39/1889 | Lainsäädäntö | Finlex 

Ajatukset eivät ole yhtä kuin teko.

Lapsikohteinen seksuaalinen kiinnostus tarkoittaa mieltymystä, jossa seksuaaliset ja/tai romanttiset ajatukset, mielikuvat ja halut kohdistuvat pääsääntöisesti lapsiin tai nuoriin. Lapsikohteisen seksuaalisen kiinnostuksen omaavat henkilöt voivat kokea romanttista tai seksuaalista kiinnostusta myös aikuisiin tai omanikäisiin.  

Lapsikohteinen seksuaalinen kiinnostus nähdään nykyään melko pysyvänä osana seksuaalisuutta. Lapsikohteisuudesta tullaan usein tietoiseksi jo murrosiässä, mutta tietoiseksi voi tulla myös myöhemmässä iässä. Se voi näyttäytyä tunteena erilaisuudesta suhteessa ikätovereihin, ja havaintona siitä, että oma kiinnostus pysyy tietyn ikäisissä huolimatta siitä, että itse kasvaa ja vanhenee. 

Oma seksuaalisuus voi herättää ahdistusta tai häpeää. On hyvä muistaa, että omaa seksuaalista mieltymystään ei voi valita. Lapsikohteisen seksuaalisen kiinnostuksen kanssa voi oppia elämään hyvää ja tasapainoista elämää.  

Usein lapsikohteista seksuaalista kiinnostusta kokeva henkilö kaipaa tukea, tietoa ja mahdollisuuden käsitellä asiaa voidakseen elää tasapainoista elämää. Mikäli henkilö jää yksin asian kanssa, tilanne voi aiheuttaa esimerkiksi mielenterveyden haasteita tai syrjäytymistä sosiaalisista verkostoista ja yhteiskunnasta.

Hyödyllisiä linkkejä

• Mielenterveystalo, 2026. Lapsiin kohdistuvan seksuaalisen kiinnostuksen omahoito-ohjelma. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/lapsiin-kohdistuvan-seksuaalisen-kiinnostuksen-omahoito-ohjelma  

• Mielenterveystalo, 2026. ReDirection – Laittoman kuvamateriaalin käyttäjän omahoito-ohjelma / suomi, englanti https://www.mielenterveystalo.fi/fi/egenvard/redirection-egenvardsprogram-anvandare-av-overgreppsmaterial  

• Minja Lappalainen, Seritatyö, 2023. Menetelmäopas seksuaalisten rajojen tunnistamisen ja vahvistamisen tueksi. Menetelmäopas – SERITATYÖ 

Ammattilaiselle edellisten lisäksi:  

• Välitä! Setlementti Tampere ry, 2022. Miten kohdata nuoria, jotka ovat syyllistyneet tai saattavat syyllistyä seksuaaliseen väkivaltaan, Opas ammattilaisille ja auttajille Valita-nuorten-hanke-_OPAS_lopullinenPIENI.pdf 

• Pelastakaa lapset ry, 2022. Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivallan ennataehkäisy. Tukea nuorille, joille on lapsikohteinen seksuaalinen kiinnostus – Opas ammattilaisille. opas-nuorten-tukemiseen.pdf  

Kaikki seksuaalinen toiminta edellyttää kaikkien osapuolten vapaaehtoista suostumusta. 

Suostumus on vastavuoroista ja vaatii kommunikointia. Suostumusta voidaan ilmaista sanallisesti, mutta myös muilla tavoin. Suostumus ei ole vain saatua, vaan myös itselleen annettua, sillä ilman omaa suostumusta rikkoo omia rajoja.  Suostumuksen varmistaminen on merkittävä osa kunnioittavan seksuaalisen kanssakäymisen toteutumista. 

Vuorovaikutustaidot ovat merkittävin seksitaito. Olettamukset, vaatimukset tai maanittelu eivät kuulu seksiin. Etä- ja digivälitteistä seksuaalisuuden ilmaisua koskevat myös samat suostumuskäsitteet. 

Kuka voi antaa suostumuksen 

Kaikkien seksuaalisien tekojen edellytyksenä on kaikkien osapuolten antama suostumus. Suostumuksen voi aina perua, jolloin seksuaalinen toiminta tulee lopettaa. Suostumus yhteen seksuaaliseen tekoon ei tarkoita, että suostuu kaikkiin seksuaalisiin tekoihin.   

Suostumuksellinen seksi edellyttää, että kaikki osapuolet osallistuvat siihen vapaaehtoisesti ja kykenevät ilmaisemaan tahtonsa selkeästi. Suostumuksellinen seksuaalinen kanssakäyminen perustuu osapuolten yhteiseen ymmärrykseen siitä, mikä tuntuu hyvältä ja hyväksyttävältä. Suostumuksesta on hyvä varmistua koko seksuaalisen kanssakäymisen ajan. Jos henkilö on esimerkiksi unessa, tajuton tai poissaoleva, ei hän kykene ilmaisemaan tahtoaan ja suostumusta ei voida pitää pätevänä. Esimerkiksi päihtymys voi olla tila, jolloin suostumusta ei kyetä antamaan riittävän selkeästi ja tilanteesta tietoisesti. Jos toinen osapuoli epäröi, kieltäytyy tai ei ilmaise selkeää suostumustaan, seksuaalisia tekoja ei tule jatkaa. 

Huomaa, ettei alle 16-vuotias voi antaa suostumusta seksiin aikuisen kanssa, riippumatta siitä, että tämä ilmaisisi suostumusta.  Vastuu on aina täysi-ikäisellä.  

Torjutuksi tuleminen  

Ihmissuhteissa tulee väistämättä torjutuksi. Torjutuksi tulemista tai torjumista ei tulisi tarvita pelätä. Meillä jokaisella on oikeus omaan kehoon ja mielipiteeseen, ja meidän tulee voida luottaa siihen, että torjutuksi tullut käsittelee omat ikävät tunteensa itse. Torjutuksi tuleminen voi tuntua ikävältä. Se voi aiheuttaa tunteita pienestä harmituksesta repivään vihaan. Näiden tunteiden rakentava käsittely on kaikkien osapuolten edun mukaista, myös torjutuksi tulleen itsensä. Voidaankin todeta, että tunnetaidot ovat meidän inhimillinen perustarpeemme, ja ne ovat hyödyksi kaikilla elämän osa-aluillamme. 

Myönteistä on todeta, että mikäli tunnetaidot ovat vaillinaiset, on niitä aina mahdollista vahvistaa elämänkaaren aikana.