Month: maaliskuu 2023

Katseessamme on ihmisyyden voima – miten sinä valitset katsoa tänään?

Millainen on sinun katseiden historiasi? Oletko saanut osaksesi lempeitä katseita vai tunnetko ulossulkevien katseiden voiman? Arvostavan kohtaamisen tarve on rakennettu meidän sisimpäämme, siitä syntyy ihmisyys. Miksi inhimillinen ja arvostava kohtaaminen ei ole väärin silloinkaan, kun ihminen on rikkonut toisen rajoja tai on sen riskissä? Rajoja ylittävät teot on tuomittava, mutta ihmisarvo on säilytettävä. Jos jatkamme väärinnähdyksi tulemisen kierrettä, kadotamme ihmisen ja samalla hänen kykynsä valita toisin. Kasvatuspsykologian professori, opetusneuvos Niina Junttila on tutkinut yksinäisyyttä eri elämäntilanteissa ja tuo hyvin esille teoksissaan, miten ostrakisointi eli ulossulkeminen vaikuttaa yksilöön ja yhteiskuntaan mm. sisäisen turvallisuutemme riskinä. Seritatyössä on kokeiltu vuoden 2022–2023 aikana Voimauttava valokuva työmenetelmää. Menetelmän vaikuttavuus perustuu katseeseen ja ihmisten väliseen yhteyteen. Tämä blogikirjoitus nostaa esille menetelmään liittyvän arvostavan katseen voiman. Asiakastapaus on häivytetty tunnistamattomaksi ja asiakkaan omien kokemuksien anonyymiin jakamiseen on lupa.

Sanoina näyttöruudulla sinut ensi kertaa kohtasin, ilman nimeä, ilman kasvoja, ilman ääntäsi ja läsnäolosi tuomaa energiaa. Kirjoitit viestin, johon kerroit keränneesi kaiken rohkeutesi. Kerroit avun tarpeestasi ja häpeästäsi – kerroit olevasi niin yksin. Olin kiitollinen, että olit rohkaissut mielesi ja hakenut apua. Tuli hetki, kun sain kuulla äänesi. Näkyväksi tuleminen pelotti sinua, kun niin moni ovi oli edestäsi sulkeutunut. Tuli pitkä hiljaisuus, kunnes kerroit, että oman elämäsi katseiden historia oli tummanpuhuva ja sen alle oli täytynyt jäädyttää omatkin tunteesi. Torjutuksi tuleminen oli ollut vankilasi, jossa olemassaolon oikeutusta ei ollut. Torjunut olit myös itse itsesi ja sulkeutunut valheellisen minuuden alle. Se oli ollut selviytymiskeinosi.

Saamasi stigman herättämän inhon vuoksi, jouduit sanoittamaan totuutesi itsestäsi valheeksi apua hakiessasi. Näin tulit kuulluksi, näin tulit nähdyksi, sait olla jollekin edes hetken ihminen – mutta et todellinen. Muunnetun totuuden vuoksi apukin meni sivuraiteille. Tämä kuristi edelleen kurkkuasi, että yhteiskunnassamme koit oman olemassaolosi niin pelottavaksi, ettei sitä ollut vara sanoiksi pukea.

”Kuka olet, saamiesi leimojen alla?” kysyin. Sanoit, että diagnoosein ja hoitohistorian värittämänä tarinasi oli aina kelvannut. Halusin raaputtaa lempeästi pintaa ja tehdä sinut todeksi omana itsenäsi. ”Oletko se todellinen sinä, onko se oma tarinasi?” jatkoin kysyen. Olit hämmentynyt ja aioit jäädä miettimään, kerrotko omaa tarinaasi. Kyse ei ollut siitä, että epäilisin hoitoosi osallistuneita tai tehtyjä diagnooseja. Ei, kaikkea muuta. Kyse oli siitä, kuka määritti oman elämäntarinasi, tunnetarinasi ja kenellä oli valta siihen. Samalla jäin miettimään sanojasi. Kuinka voisimmekaan kohdata omat pelkomme niin, että ihmisten avunpiiriin hakeutuminen ei estyisi? Kuinka pystyisimme erottamaan teot ja ihmisen? Rajoja ylittävät teot on tuomittava, mutta ihmisyyttä ei.

Tästä alkoi yhteinen matkamme, jonka päähenkilö olit sinä, kanssakulkijana minä. Valta-asetelmat purettiin, jäi tilaa vuoropuheluun ja oikeudellesi määritellä itse itsesi. Nämä ovat voimautumisen käsitteen sisältämät ehdot ja eettiset raamit Voimauttava valokuva työmenetelmälle. Menetelmän lähtökohtana on tietoisesti hyvän näkyväksi tekeminen. Hyvää ei tarvitse keksiä, vaan se löytyy prosessissa mukana olevien ihmisten ydinitsen kokemuksen vahvistumisen myötä. Menetelmässä ei kehitetä asiakasta, vaan työntekijän kykyä katsoa häntä asiakkaan omasta maailmasta käsin. Menetelmän vaikuttavuus perustuu katseeseen ja ihmisten väliseen yhteyteen.

Tänään katsot minua silmiin. Jaamme yhdessä tämän hetken, arvostavan yhteyden. Kerrot minulle, että et uskonut, että ”sinunlaiselle on hoitokeinoa”. Sanot, ettet ollut mahtunut niihin raameihin, joihin sinua oli yritetty aiemmin ahtaa. Se tuntui sinusta ihmeeltä, että sait ottaa toimijuutta omaan elämääsi ja määritellä itse itsesi. Sanoin, että ei sinua tarvitse korjata, vaan yhteyttäsi toisiin ihmisiin. Yhteyden avulla olet löytänyt takaisin itseesi. Olet koonnut pala palalta oman elämäsi tunnetarinan ja sinulle merkitykselliset asiat näkyväksi toiselle ihmiselle. Olet tehnyt itsestäsi todellisen. Näissä hetkissä syvä luottamus on saanut tilaa rakentua. Häpeän taakka on keventynyt myötätunnossa ja olet kohdannut syyllisyytesi. Pystyt näkemään asioita sekä yhteiskunnallisesta että itsesi ja toisen näkökulmasta.

Tie ei ole ollut helppo, mutta helppoa tietä et odottanutkaan. Jokaista epätoivon hetkeä olet katsonut silmästä silmään, ja samalla pelännyt hukkuvasi ahdistavien tunteiden voimaan. Periksi et ole antanut, vaan olet halunnut valita toisin. Kerrot, ettet koe enää tarvetta hallita elämää itse määrittelemällä vallalla tai kätkeä pelkojasi toisen rajoja ylittävään käytökseen. Sanot, ettei siitä seuraa hyvää sinulle itsellesikään. Kerrot tuntevasi tasavertaisuutta suhteessa toisiin ihmisiin. Kerrot tuntevasi todellisen itsesi, kun oma äänesi on kuultu. Sanot henkesi kulkevan jälleen, kun ihmisyydelle jää tilaa boxien ulkopuolelta.

Kiitos luottamuksestasi, että olen saanut olla hetken kanssakulkijanasi elämänmatkalla.
Olet opettanut minulle, mitä on ihmisyys ja mitä se ei ole.

Kaisa Laiti
Seritatyö, Oulu

Lähteet:
Junttila, N. 2022. Yksinäisyyden monet kasvot. Tammi.
Työpajamateriaali @Miina Savolainen
– Voimauttavan valokuvan ammatilliset perusteet 10 op 12.9.201623.5.2017
– Voimauttavan valokuvan Perhetyökalu 4 op 11.3.13.12.2022